Minä lupaan – rakkaustarina kahdessa ajassa

Sami Kasurinen

– Se pitää läiskähtää poskelle ihan oikeasti. Muuten se ei näytä todelliselta. Niin se Väänäsen Kari meille sanoi, kertoo Milla Lahtela. Ja läiskähtihän se, useammankin kerran, ennekuin ohjaaja Laura Hoisko ja apulaisohjaaja ja tuottaja Tiia Kanniainen hyväksyivät otoksen.

Mediapajan leikkuupöydällä saatiin kerrata monet yllättävät ja hauskatkin jutut, mitä eteen tuli kahdeksan päivän tiiviissä kuvausrupeamassa.

Vaativan tekniikan vuoksi elokuvan leikkaustyön teki yhteistyössä nuorten kanssa Esko Puikko mediapajalta. Esko antoi runsaasti kiitosta reilun parinkymmenen lukiolaisen elokuvaryhmälle.

– Työtä nuoret teki väsymättä ja järjestelmällisesti samalla tavalla kuin ammattituotannoissakin, 12-tuntisia päiviä. Se on paljon nuorilta ja täysin amatööreiltä. Viimeinen vaihe ennen ensi-iltaa, on musiikin liitäminen elokuvaan, kiitteli Esko nuoria.

Valmiita kohtauksia videopajalla oli tällä kertaa tarkastelemassa Millan, Lauran ja Tiian lisäksi Millan vastanäyttelijä Jesse Kulpakko ja käsikirjoitusryhmässä myös mukana ollut näyttelijä Emilia Raappana. Keskeisissä tehtävissä elokuvanteossa ovat olleet kaikki mukana olleet.

– Kuvauksesta vastasi Julia Tervola, kuvausryhmä, maskeeraus, puvut, ääni.., työtä oli paljon, kertoo Laura Hoisko.

Käsikirjoituksen ohella elokuvan musiikki yhtä tanssikappaletta lukuunottamatta on myös omaa työtä.

– Omia sävellyksiä, klassista, lähinnä pianolla. Pianoa soittaa Vilma Ohrankämmen, selloa Reetta Mourujärvi ja harmonikkaa Elli Mourujärvi, kertoo Jenny Kumpula Eskon kanssa tehtävästä viimeisestä rupeamasta.

Takana elokuvaryhmällä on noin puolentoistavuoden urakka.

Eskon lisäksi taustatukena ovat olleet ohjaaja Kari Väänänen sekä puvustuksessa auttanut Terhi Väänänen sekä tuotantotukena Heidi Puikko.

– Elokuva on tehty kuitenkin täysin oppilastyönä heidän ideoillaan ja toteutuksena, me olemme olleet vain taustalla tukena ja kouluttajina, kertoo Kari Väänänen.

– Heti alkuvaiheessa Karin pitämä näyttelijäkurssin ohjasi eläytymään rooleihin. Käsikirjoitus ja monet ideat kehittyivät vielä aivan kuvausvaiheessakin, kertovat Laura ja Milla.

Kotiseutumuseon pihalla kuvattu kohtaus on enemmän kuin todentuntuinen. Minä lupaan on kahdessa ajassa , sota-ajassa ja tässä päivässä kulkeva koskettava nuorten rakkaustarina.

– Näytä Esko se Jussin suuttuminen, kun kelkka jätti metsään. Poliisiauton hälytysvalot. Sehän näytti aivan hölmöltä. Heidi pyöritti sitä väärään suuntaan... ja Kari hermostui, että anna minä... Elokuvaryhmän jännitys pitkästä työrupeamasta alkaa pikku hiljaa purkautumaan.

– Ei sitä vielä oikein osaa sanoa..., mutta, kyllä meillä suuri haikeus tulee, kun tämä on ensi-illassa. Yhdessä on oltu niin tiiviisti, kuvaavat Tiia ja Laura porukan tunteita ensi-illan alla.