Koillislappi.fi ei ole enää saatavilla täällä. Kokeile sijaan kainuunsanomat.fi.

Verkkouutislehdet - ja aikakauslehdet vs. paperiversiot

Nykyään yhä useammat palvelut on kaikista helpointa hankkia netin kautta. Samalla myös paperisten sanomalehtien, aikakausilehtien ja kirjojen kulutus on suorastaan romahtanut ihmisten alettua kuluttaa yhä enemmän niiden verkkoversioita. Millaisia hyviä ja huonoja puolia tilanteeseen liittyy?

Ovatko paperiset sanoma- ja aikakausilehdet jo muinaisjäänteitä?

Osa pitää paperisia sanoma- ja aikakausilehtiä jo muinaisjäänteinä, koska tietoa on niin kovin helposti saatavilla netin kautta, ettei osa kuluttajista halua enää suosia paperiversioita, jotka kuluttavat luonnonvaroja. Toisaalta paperisia versioita voi myös kierrättää, kuten on esitetty vaikkapa tässä YouTube-videossa ja taas toisaalta osa kuluttajista on sitä mieltä, etteivät verkkoversiot voi koskaan täysin korvata perinteisten lehtien ja kirjojen tuomaa tunnelmaa - oikeissa paperisissa versioissa on heidän mielestään sitä jotakin. Nähtäväksi jääkin, haudataanko kirjat ja lehdet tulevaisuudessa yhä tiukemmin unohdettujen kirjojen hautausmaalle vai voisiko käydä jopa niin, että jatkossa paperiset versiot ovatkin luksustuotteita, joita himoitaan ja haalitaan kalliina aarteina?

Mitä etuja on verkkouutislehdillä ja -aikakausilehdillä?

Verkkouutislehtiä ja -aikakausilehtiä ei tarvitse painaa paperille, mikä auttaa vähentämään jätettä ja säästämään luonnonvaroja. Toinen selkeä etu verkkoversioilla on se, että ne ovat helposti saavutettavissa - yhden klikkauksen päässä - minkä ansiosta kuluttaja voi lukea niitä ajasta ja paikasta riippumatta, vaikka keskellä yötä. Paperiversio sen sijaan tulee joko ostaa tai tilata eikä se välttämättä ole käytössä juuri silloin, kun kuluttaja janoaa tietoa. Verkkoversiot voivat myös auttaa säästämään rahaa, ovathan monet niistä kuluttajien käytössä jopa täysin ilmaiseksi.

Toisaalta netistä löytyy jo niin valtavan paljon tietoa, että joukkoon mahtuu myös niin sanottuja mätiä omenoita ja tietoa, joka ei pidä paikkaansa. Kuluttajilta vaaditaankin entistä enemmän harkintaa ja medianlukutaitoa, jotta he osaisivat erotella oleellisen ja paikkansa pitävän tiedon väärästä ja harhaanjohtavasta tiedosta. Tämä tekee tiedon vastaanottamisesta entistä haasteellisempaa.